Copacabanan tarina
Nuorena aikuisena Eero Aarnio kävi usein katsomassa filmejä elokuvateatteri Kit Katissa, joka sijaitsi Eteläisellä Esplanadilla Helsingissä. Siellä uutisfilmit pyörivät koko päivän, ja halutessaan siellä sai istua koko päivän aamusta myöhäiseen iltahämärään. Uutisfilmien välissä näytettiin pätkiä eri piirretyistä. Eero muistaa elävästi erään filmin, jossa kuvattiin kaunista Copacabanan hiekkarantaa Rio de Janeirossa. Kuva rantakadun koristekuvio ja sen muoto jäi Eeron mieleen pitkäksi aikaa. Hän ajatteli aina, että se näytti mielenkiintoiselta paikalta.
Vuonna 1991 Eero Aarnio suunnitteli lasikuituidusta tehdyn pienen pöydän nimeltään Copacabana. Lopullinen muoto uuteen esineeseen tuli Copacabanan rantabulevardin koristekuvioista, juuri niin kuin Eero oli elokuvateatterin filmillä nähnyt. Lisäksi Eero ajatteli uuden huonekalun sopivan loistavasti Pastillin yhteyteen, sillä pöydän kiemurainen linja sopii hyvin yhteen Pastillin pyöreän muodon kanssa. Eeron kokoelman huonekaluilla on usein erityinen suhde ja yhteys toinen toisiinsa. ”Pidän ajatuksesta, että tietyt esineet ovat ikään kuin kumppaneita”, Eero sanoo. Yksi voi olla edeltäjä ja yhdessä ne täydentävät toisiaan.
Copacabana ei ole poikkeus Eeron kokoelmassa sen suhteen, että myös tämä esine on monikäytännöllinen ja toimii erinomaisesti sekä pöytänä että jakkarana. Eerolle ja hänen esineilleen tunnuksenomaisena materiaalina lasikuitu tekee huonekalusta soveltuvan sekä sisä- että ulkokäyttöön. Hyvän materiaalivalinnan sekä sen minimalistisuuden vuoksi tämä esine on ajaton, niin kuin monet Eero Aarnion huonekaluista. Copacabana säilyy modernina vuosikymmeniäkin. Brasilian Copacabanaa Eero ei ole omin silmin nähnyt. Hän löysi keinon tuoda vaikutuksen tehneen rantabulevardin kuvion luokseen.